Sosiaalista mediaa ja sen mukaan tuomia hyöty- ja haittavaikutuksia on tutkittu niin kauan, kun ilmiömäiset some-palvelut kuten Facebook, Instagram, Snapchat ja Twitter ovat viihdyttäneet kansalaisia ympäri maailmaa. Nyt on alettu tutkimaan tarkemmin myös sitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa teinien aivoihin, mielenterveyteen ja sen kehitykseen.
Kaikkein innokkaimmat teini-ikäiset nuoret viettävät sosiaalisen median kanavissa jopa kolme tuntia vuorokaudesta. Sosiaalisesta mediasta on tullut ennenäkemättömän suuri ja tärkeä osa jokapäiväistä kanssakäymistämme ja etenkin teinien kohdalla tämä korostuu. Yhä suurempi osa teinien välisestä kanssakäymisestä tapahtuu verkossa viestien, kommenttien ja tykkäysten välityksellä.
Teinien kasvatus internetin aikakautena
Välillä tuntuu siltä, kuin Internet olisi tupsahtanut kuin tyhjästä ja kääntänyt hetkessä kaiken päälaelleen, mukaanlukien lapsuuden. Se, onko koettu muutos hyvä vai huono asia riippuu siitä, miltä kantilta asiaa tarkastelee.
Nykypäivän teinit ovat ensimmäinen sukupolvi ihmishistorian aikana, jotka eivät osaa edes kuvitella elämää ilman nettiä, älylaitteita ja sosiaalista mediaa. Elektronisista laitteista on tullut eräänlainen käden pidennys, jonka avulla hoidetaan sekä työt, vapaa-aika, että ihmissuhteet. Voidaan myös sanoa, että netti ja erityisesti sosiaalinen media luovat meille paljon uusia mahdollisuuksia, joista emme osanneet muutama kymmenen vuotta sitten edes haaveilla. Toisaalta löytyy myös paljon niitä, jotka ovat kriittisiä internetin tuomista uusista välineistä ja uskovat, että niillä on negatiivinen vaikutus ihmisen kasvukehitykseen, mutta oikein käytettynä etenkin sosiaalinen media saattaa vaikuttaa positiivisesti teinien varttumiseen. Paljon parjatulla somella on siis – aivan kuin melkeinpä kaikilla muillakin ilmiöillä – niin hyvät kuin huonotkin puolensa.
Teinit kamppaleivat usein erilaisten mieltä askarruttavien kysymysten ja varttumiseen liittyvien kasvuongelmien kanssa ja on tärkeää, että teinit saavat tukea ja opastusta näihin kysymyksiin ja ongelmiin. Yksi anonyymin nettimaailman positiivisia puolia onkin se, että tarvittava tieto ja apu on lähellä, ilman pelkoa leimaamisesta. Oikein käytettynä sosiaalinen media myös vahvistaa sosiaalisia taitoja ja mielenterveyttä tarjoamalla alustan vilpittömille ja tuttavallisille keskusteluille. Yksi parhaista tavoista nostaa teinin itsevarmuutta ja itsetuntoa on kuunnella ja tukea heitä.
Sosiaalisen median ja ikätovereiden vaikutus voi myös olla todella positiivinen esimerkiksi tilanteessa, jossa teinin terveellistä ruokavaliota tai koulumenestystä käsittelevä postaus saa paljon tykkäyksiä ja kannustavia kommentteja. Tämä saattaa edesauttaa sitä, että teini jatkaa näiden suosituiksi osottautuneiden suuntausten seuraamista.
Sosiaalinen media muuttaa aivojen toimintaa
Kalifornian yliopiston, UCLA:n, tutkijat havaitsivat hiljattain, että runsas sosiaalisen median käyttö ei pelkästään muuta päivittäistä ajankäytön jakautumaa tai teinien välistä kanssakäymistä, vaan sosiaalisen median liikakäyttö vaikuttaa myös teinien aivoihin. Kokeeseen osallistui yhteensä 32 teiniä, jotka olivat 13-18 -vuotiaita. Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan apuna magneettikuvaa, joka mittasi sitä, miten teinien aivot reagoivat esimerkiksi siihen, kun heidän Instagramiin postaamansa kuvat tai kertomukset olivat saaneet paljon tykkäytyksiä. Kokeeseen osallistujille näytettiin yhteensä 148 Instagram-kuvaa, joista 40 oli heidän itsensä postaamia.
Tutkimus paljasti, että kun teinit näkevät, että heidän kuvansa on saanut paljon tykkäyksiä ja kommentteja, yksi tietty alue aivoista aktivoituu. Tämä alue on latinalaiselta nimeltään nucleus accumbens. Alue on osa ihmisen aivojen palkitsemisjärjestelmää ja se on myös sama alue joka reagoi siihen, kun ihminen syö esimerkiksi suklaata tai voittaa kasinolla. Eli se tunne, mitä teinit kokevat nähdessään postauksensa keräävän paljon tykkäyksiä on verrattavissa tunteeseen, mitä koemme kun kasinolla pelattaessa pelitilille rapsahtaa jättimäinen voittopotti. Näitä tunteita voi testimielessä metsästää netin kasinoilla, jos sosiaalinen media tai aiemmin mainittu suklaa ei niitä itselle tuo.
Tutkijat havaitsivat tutkimuksen yhteydessä myös sen, että teinit pitivät itse kuvista sitä suuremmalla todennäköisyydellä, jos monet muutkin olivat ennen heitä tykänneet niistä. Teini-ikäisillä on suuri taipumus matkia kaltaistensa käytöstä ja tämä tutkimus vahvistaa asian.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sosiaalisen median tultua osaksi jokapäiväistä elämäämme mikään ei ole ennallaan. Lapsuus ei ole entisensä. Tärkeintä on kuitenkin keskittyä sosiaalisen median tuomiin moniin positiivisiin puoliin sekä mahdollisuuksiin, joita se luo niin ihmissuhteissa, työmarkkinoilla kuin mielenterveyden vahvistamisen osa-alueella.