Miten sosiaalinen media vaikuttaa Suomen politiikassa?

October 31, 2016 no comments

tree-200795_640Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, Facebook on tällä hetkellä suosituin sosiaalisen median sovellus. Facebook nousi kuumaksi puheenaiheeksi vuonna 2007. Melkein 82 %:lla kansanedustajista on oma henkilökohtainen Facebook-profiili ja 55 %:lla julkinen profiili. Myös kaikilla eri suomalaispuolueella on omat Facebook-sivustonsa.

Puolueista eräitä aktiivisimpia ovat Vasemmistoliitto ja Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP) sosiaalisen median suhteen. Kaikilla heidän edustajillaan on omat sivut Facebookissa, vaikkakin puolilla on ns. suljettu sivusto.

Sosiaalinen media tietoyhteiskunnassa

Pitänee kuitenkin muistaa, että sosiaalinen media ei ole pelkästään Facebook, vaan on olemassa monia muitakin sosiaalisen median plataformeja. Sosiaalinen media on melko luontainen seuraus globaalille tietoyhteiskuntakehitykselle.

Tieto on valtaa varsinkin Suomen kaltaisessa jälkiteollisessa informaatioyhteiskunnassa, joka usein mielletään edistykselliseksi teknologian saralla, vaikka sosiaaliseen mediamaailmaan siirtyminen on tuottanutkin paljon vastustustakin. Varsinkin juuri politiikan saralla, uusi mediamaailma kyllä tunnustetaan, mutta sitä lähestytään hyvinkin erilaisista tarkoitusperistä.

Vanhat mallit romahtavat

Sosiaalinen media on muuttanut organisaatioiden taloudellista, teknistä, yhteiskunnallista ja sosiaalista toimintaympäristösisältöä, sekä myös lisännyt paineita muuttaa strategioita ajanmukaisemmiksi ja työ- sekä viestintäkulttuuria huomioivammaksi. Vanhojen mallien romahtaessa, pitää kehittää uutta vanhan tilalle.

Monessa mielessä maailma on melkoisessa murroksessa; työelämä on muuttunut ja muuttuu koko ajan, puolueiden jäsenmäärät vähenevät, vaalien äänestysaktiivisuus laskee, kirkosta eroaminen on jokapäivää ja perinteiset mallit kyseenalaistetaan melkein minkä asian suhteen. Voisi sanoa, että sosiaalinen media on tässä mielessä tullut vanhan tilalle ja tarjoaa eräänlaisen viestintäkanaalin ja vielä melkolailla populistisen sellaisen.

Virtuaalinen kanssakäyminen

Sosiaalinen media vaikuttaa myös ihmisten identiteettiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tunnettu poliitikkomme, Timo Soini ei edes ymmärrä, miten nettiyhteisöjä oikeastaan voi edes syntyä. Hänen mielestään ihmisten henkinen tasapaino ei ole balanssissa nyky-yhteiskunnassamme, koska virtuaalielämä monessakin suhteessa on vallannut fyysisen kontaktin ja ihmissuhteet.

Oli miten oli, nykyaikana pitää osata elää muutoksessa ja avoimin mielin, koska kaikki muuttuu koko ajan. Myös sosiaalimediat ja niiden toimintarakenteet muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Monille organisaatioille, varsinkin vuosien perinteitä omaaville organisaatioille sosiaalimedia on välillä melkoinen haaste ja monet saattavat suhtautua melko vainoharhaisestikin uusiin tuuliin. Jatkuva kehitys ja nopeat muutokset ovat tätä päivää, niin sosiaalisessa mediassakin kuin muun teknologian saralla. Nopeat uudistukset tarjoavat siten sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Mikä tökkii suomalaisessa e-politiikassa?

Tietyllä tavalla tiedon virta on muuttunut, jonka ansiosta yksilöstä yhdessä muiden kanssa on tullut arvokkaampi ja vaikutusvaltaisempi kuin koskaan. Sosiaalimedia tarjoaa mahdollisuuden tasavertaiseen kansalaiskeskusteluun ja on sitä kautta aiempaa tehokkaampaa, riippuen tietenkin yksilöllisistä teknologiakyvyistä. Digitaalinen maailma luo monelle, ja varsinkin hallinnon ja politiikan saralla suuren kuilun.

Vanhat ikäpolvet eivät osaa käyttää uutta teknologiaa ja eivät aina jopa edes halua oppia käyttämäänkään sitä. Kuten muillakin saroilla, kaikki uusi aluksi pelottaa ja saa paljon vastustusta ja nähdään vain sen negatiiviset puolet ja ei haluta edes yrittää oppia. Vaikka Suomi tunnetaankin teknologiavaltiona, sama ”knowhow” ei näy sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalinen media on tavallaan sekoitus teknologiaa ja kommunikointikykyjä. Suomi ja suomalaiset eivät loista kommunikoinnissaan, joten sosiaalisen median vastustus on hyvin ymmärrettävää tästäkin kohtaa. Voisi sanoa että sosiaalinen media on luonut ns. kommunikoinnin vallankumouksen.

E-demokratiaa

Kansanvallassa voi nähdä tavallaan uuden aikakauden, missä uudet teknologiat ja sosiaalimedia ovat tulleet vanhojen tapojen tilalle. On nähtävissä miten eri valtiot pyrkivät ns. e-demokratiatilaan. Suomessa, hallintokoneistot ovat kuitenkin vielä aika kaukana tästä. Suomessa sosiaalimedian työkalut ei toistaiseksi ole juurtuneet politiikkaamme ja politikkoihimme.

Sosiaalista mediaa ei vielä ymmärretä tehokkaana työkaluna kommunikoida kansalaisten kanssa. Sosiaalinen media toistaiseksi onkin enemmän vaalien alla käytettävä media, mikä sitten unohdetaan, kun vaalit ovat ohi. Nuoremmat poliitikkomme toki yrittävät saada sosiaalimedian käyttöä vahvemmaksi, mutta on myös paljon vastustusta iäkkäimpien politikkojemme kohdalla.